siintänyt
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
siintänyt
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä siintää
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | siintänyt | siintäneet |
| genetiivi | siintäneen | siintäneiden siintäneitten |
| partitiivi | siintänyttä | siintäneitä |
| akkusatiivi | siintänyt; siintäneen | siintäneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | siintäneessä | siintäneissä |
| elatiivi | siintäneestä | siintäneistä |
| illatiivi | siintäneeseen | siintäneisiin siintäneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | siintäneellä | siintäneillä |
| ablatiivi | siintäneeltä | siintäneiltä |
| allatiivi | siintäneelle | siintäneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | siintäneenä | siintäneinä |
| translatiivi | siintäneeksi | siintäneiksi |
| abessiivi | siintäneettä | siintäneittä |
| instruktiivi | – | siintänein |
| komitatiivi | – | siintäneine |