sekoilu
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
sekoilu (2)
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈsekoi̯lu/
- tavutus: se‧koi‧lu
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | sekoilu | sekoilut |
genetiivi | sekoilun | sekoilujen sekoiluiden sekoiluitten |
partitiivi | sekoilua | sekoiluita sekoiluja |
akkusatiivi | sekoilu; sekoilun |
sekoilut |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | sekoilussa | sekoiluissa |
elatiivi | sekoilusta | sekoiluista |
illatiivi | sekoiluun | sekoiluihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | sekoilulla | sekoiluilla |
ablatiivi | sekoilulta | sekoiluilta |
allatiivi | sekoilulle | sekoiluille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | sekoiluna | sekoiluina |
translatiivi | sekoiluksi | sekoiluiksi |
abessiivi | sekoilutta | sekoiluitta |
instruktiivi | – | sekoiluin |
komitatiivi | – | sekoiluine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | sekoilu- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset[muokkaa]
1. sekoileminen
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- sekoilu Kielitoimiston sanakirjassa