seisottanut
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
seisottanut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä seisottaa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | seisottanut | seisottaneet |
| genetiivi | seisottaneen | seisottaneiden seisottaneitten |
| partitiivi | seisottanutta | seisottaneita |
| akkusatiivi | seisottanut; seisottaneen | seisottaneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | seisottaneessa | seisottaneissa |
| elatiivi | seisottaneesta | seisottaneista |
| illatiivi | seisottaneeseen | seisottaneisiin seisottaneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | seisottaneella | seisottaneilla |
| ablatiivi | seisottaneelta | seisottaneilta |
| allatiivi | seisottaneelle | seisottaneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | seisottaneena | seisottaneina |
| translatiivi | seisottaneeksi | seisottaneiksi |
| abessiivi | seisottaneetta | seisottaneitta |
| instruktiivi | – | seisottanein |
| komitatiivi | – | seisottaneine |