sankarius
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈsɑŋkɑˌrius/ tai /ˈsɑŋkɑriu̯s/
- tavutus: san‧ka‧ri‧us / san‧ka‧rius
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | sankarius | sankariudet |
| genetiivi | sankariuden | sankariuksien |
| partitiivi | sankariutta | sankariuksia |
| akkusatiivi | sankarius; sankariuden |
sankariudet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | sankariudessa | sankariuksissa |
| elatiivi | sankariudesta | sankariuksista |
| illatiivi | sankariuteen | sankariuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | sankariudella | sankariuksilla |
| ablatiivi | sankariudelta | sankariuksilta |
| allatiivi | sankariudelle | sankariuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | sankariutena | sankariuksina |
| translatiivi | sankariudeksi | sankariuksiksi |
| abessiivi | sankariudetta | sankariuksitta |
| instruktiivi | – | sankariuksin |
| komitatiivi | – | sankariuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | sankariude- | |
| vahva vartalo | sankariute- | |
| konsonantti- vartalo |
sankariut- | |
Etymologia[muokkaa]
sanan sankari vartalosta sankari- ja suffiksista -us
Käännökset[muokkaa]
1. se, että on sankari
|
Ks. sankaruus |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- sankarius Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40