sanavartalo
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
sanavartalo (2)
- (kielitiede) morfeemi, johon suffiksit ja muu kieliopillinen aines voidaan liittää; vartalo
- Nomineilla ja verbeillä on sanavartalo, johon voidaan liittää tunnus ja taivutuspääte.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: [ˈs̠ɑ̝.nɑ̝.ˌʋɑ̝r.t̪ɑ̝.lʷo̞]
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | sanavartalo | sanavartalot |
| genetiivi | sanavartalon | sanavartalojen sanavartaloiden sanavartaloitten |
| partitiivi | sanavartaloa | sanavartaloita sanavartaloja |
| akkusatiivi | sanavartalo; sanavartalon |
sanavartalot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | sanavartalossa | sanavartaloissa |
| elatiivi | sanavartalosta | sanavartaloista |
| illatiivi | sanavartaloon | sanavartaloihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | sanavartalolla | sanavartaloilla |
| ablatiivi | sanavartalolta | sanavartaloilta |
| allatiivi | sanavartalolle | sanavartaloille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | sanavartalona | sanavartaloina |
| translatiivi | sanavartaloksi | sanavartaloiksi |
| abessiivi | sanavartalotta | sanavartaloitta |
| instruktiivi | – | sanavartaloin |
| komitatiivi | – | sanavartaloine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | sanavartalo- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset[muokkaa]
1. vartalo (kielitiede)
|
Ks. vartalo |
Liittyvät sanat[muokkaa]
Synonyymit[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- sanavartalo Kielitoimiston sanakirjassa