sananmuoto

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

sananmuoto (1-F)

  1. (kielitiede) lekseemin taivutusmuoto
    Sananmuoto koostuu kirjaimista ja muista sanan sisälle mahdollisesti kuuluvista merkeistä kuten yhdysviivasta tai heittomerkistä.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: [ˈs̠ɑ̝.nɑ̝m.ˌmuo̞̯.t̪o̞]

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi sananmuoto sananmuodot
genetiivi sananmuodon sananmuotojen
partitiivi sananmuotoa sananmuotoja
akkusatiivi sananmuoto;
sananmuodon
sananmuodot
sisäpaikallissijat
inessiivi sananmuodossa sananmuodoissa
elatiivi sananmuodosta sananmuodoista
illatiivi sananmuotoon sananmuotoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi sananmuodolla sananmuodoilla
ablatiivi sananmuodolta sananmuodoilta
allatiivi sananmuodolle sananmuodoille
muut sijamuodot
essiivi sananmuotona sananmuotoina
translatiivi sananmuodoksi sananmuodoiksi
abessiivi sananmuodotta sananmuodoitta
instruktiivi sananmuodoin
komitatiivi sananmuotoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo sananmuodo-
vahva vartalo sananmuoto-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

yhdyssana sanoista sana ja muoto

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]