samastus
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
samastus (39)
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈsɑmɑst̪us/
- tavutus: sa‧mas‧tus
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | samastus | samastukset |
genetiivi | samastuksen | samastusten samastuksien |
partitiivi | samastusta | samastuksia |
akkusatiivi | samastus; samastuksen |
samastukset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | samastuksessa | samastuksissa |
elatiivi | samastuksesta | samastuksista |
illatiivi | samastukseen | samastuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | samastuksella | samastuksilla |
ablatiivi | samastukselta | samastuksilta |
allatiivi | samastukselle | samastuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | samastuksena | samastuksina |
translatiivi | samastukseksi | samastuksiksi |
abessiivi | samastuksetta | samastuksitta |
instruktiivi | – | samastuksin |
komitatiivi | – | samastuksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | samastukse- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
samastus- |
Etymologia[muokkaa]
johdos verbistä samastaa (samast- + -us)
Käännökset[muokkaa]
1. samastaminen
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- samastus Kielitoimiston sanakirjassa