sahra

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

sahra (9)

  1. hankoaura, alkuaan kaskiaurana käytetty puinen maanmuokkausväline
    Pientä sahraa vedettiin ihmisvoimin.
    Hevosvetoinen sahra oli kätevä laite perunavakojen avaamiseen ja perunoiden multaamiseen.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈsɑhrɑ/
  • tavutus: sah‧ra

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi sahra sahrat
genetiivi sahran sahrojen
(sahrain)
partitiivi sahraa sahroja
akkusatiivi sahra;
sahran
sahrat
sisäpaikallissijat
inessiivi sahrassa sahroissa
elatiivi sahrasta sahroista
illatiivi sahraan sahroihin
ulkopaikallissijat
adessiivi sahralla sahroilla
ablatiivi sahralta sahroilta
allatiivi sahralle sahroille
muut sijamuodot
essiivi sahrana sahroina
translatiivi sahraksi sahroiksi
abessiivi sahratta sahroitta
instruktiivi sahroin
komitatiivi sahroine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo sahra-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • sahra Kielitoimiston sanakirjassa