sätkiminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
sätkiminen (38)
- teonnimi verbistä sätkiä
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | sätkiminen | sätkimiset |
| genetiivi | sätkimisen | sätkimisten sätkimisien |
| partitiivi | sätkimistä | sätkimisiä |
| akkusatiivi | sätkiminen; sätkimisen |
sätkimiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | sätkimisessä | sätkimisissä |
| elatiivi | sätkimisestä | sätkimisistä |
| illatiivi | sätkimiseen | sätkimisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | sätkimisellä | sätkimisillä |
| ablatiivi | sätkimiseltä | sätkimisiltä |
| allatiivi | sätkimiselle | sätkimisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | sätkimisenä (sätkimisnä) |
sätkimisinä |
| translatiivi | sätkimiseksi | sätkimisiksi |
| abessiivi | sätkimisettä | sätkimisittä |
| instruktiivi | – | sätkimisin |
| komitatiivi | – | sätkimisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | sätkimise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
sätkimis- | |