säilöminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
säilöminen (38)
- teonnimi verbistä säilöä
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | säilöminen | säilömiset |
| genetiivi | säilömisen | säilömisten säilömisien |
| partitiivi | säilömistä | säilömisiä |
| akkusatiivi | säilöminen; säilömisen |
säilömiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | säilömisessä | säilömisissä |
| elatiivi | säilömisestä | säilömisistä |
| illatiivi | säilömiseen | säilömisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | säilömisellä | säilömisillä |
| ablatiivi | säilömiseltä | säilömisiltä |
| allatiivi | säilömiselle | säilömisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | säilömisenä (säilömisnä) |
säilömisinä |
| translatiivi | säilömiseksi | säilömisiksi |
| abessiivi | säilömisettä | säilömisittä |
| instruktiivi | – | säilömisin |
| komitatiivi | – | säilömisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | säilömise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
säilömis- | |