säikäyttäminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
säikäyttäminen (38)
- teonnimi verbistä säikäyttää
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | säikäyttäminen | säikäyttämiset |
| genetiivi | säikäyttämisen | säikäyttämisten säikäyttämisien |
| partitiivi | säikäyttämistä | säikäyttämisiä |
| akkusatiivi | säikäyttäminen; säikäyttämisen |
säikäyttämiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | säikäyttämisessä | säikäyttämisissä |
| elatiivi | säikäyttämisestä | säikäyttämisistä |
| illatiivi | säikäyttämiseen | säikäyttämisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | säikäyttämisellä | säikäyttämisillä |
| ablatiivi | säikäyttämiseltä | säikäyttämisiltä |
| allatiivi | säikäyttämiselle | säikäyttämisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | säikäyttämisenä (säikäyttämisnä) |
säikäyttämisinä |
| translatiivi | säikäyttämiseksi | säikäyttämisiksi |
| abessiivi | säikäyttämisettä | säikäyttämisittä |
| instruktiivi | – | säikäyttämisin |
| komitatiivi | – | säikäyttämisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | säikäyttämise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
säikäyttämis- | |