säädättäminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
säädättäminen (38)
- teonnimi verbistä säädättää
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | säädättäminen | säädättämiset |
| genetiivi | säädättämisen | säädättämisten säädättämisien |
| partitiivi | säädättämistä | säädättämisiä |
| akkusatiivi | säädättäminen; säädättämisen |
säädättämiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | säädättämisessä | säädättämisissä |
| elatiivi | säädättämisestä | säädättämisistä |
| illatiivi | säädättämiseen | säädättämisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | säädättämisellä | säädättämisillä |
| ablatiivi | säädättämiseltä | säädättämisiltä |
| allatiivi | säädättämiselle | säädättämisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | säädättämisenä (säädättämisnä) |
säädättämisinä |
| translatiivi | säädättämiseksi | säädättämisiksi |
| abessiivi | säädättämisettä | säädättämisittä |
| instruktiivi | – | säädättämisin |
| komitatiivi | – | säädättämisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | säädättämise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
säädättämis- | |