ryntäävä
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
ryntäävä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä rynnätä
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | ryntäävä | ryntäävät |
genetiivi | ryntäävän | ryntäävien (ryntääväin) |
partitiivi | ryntäävää | ryntääviä |
akkusatiivi | ryntäävä; ryntäävän | ryntäävät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | ryntäävässä | ryntäävissä |
elatiivi | ryntäävästä | ryntäävistä |
illatiivi | ryntäävään | ryntääviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | ryntäävällä | ryntäävillä |
ablatiivi | ryntäävältä | ryntääviltä |
allatiivi | ryntäävälle | ryntääville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | ryntäävänä | ryntäävinä |
translatiivi | ryntääväksi | ryntääviksi |
abessiivi | ryntäävättä | ryntäävittä |
instruktiivi | – | ryntäävin |
komitatiivi | – | ryntäävine |