rymisteleminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
rymisteleminen (38)
- teonnimi verbistä rymistellä
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | rymisteleminen | rymistelemiset |
| genetiivi | rymistelemisen | rymistelemisten rymistelemisien |
| partitiivi | rymistelemistä | rymistelemisiä |
| akkusatiivi | rymisteleminen; rymistelemisen |
rymistelemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | rymistelemisessä | rymistelemisissä |
| elatiivi | rymistelemisestä | rymistelemisistä |
| illatiivi | rymistelemiseen | rymistelemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | rymistelemisellä | rymistelemisillä |
| ablatiivi | rymistelemiseltä | rymistelemisiltä |
| allatiivi | rymistelemiselle | rymistelemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | rymistelemisenä (rymistelemisnä) |
rymistelemisinä |
| translatiivi | rymistelemiseksi | rymistelemisiksi |
| abessiivi | rymistelemisettä | rymistelemisittä |
| instruktiivi | – | rymistelemisin |
| komitatiivi | – | rymistelemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | rymistelemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
rymistelemis- | |