rymähtäminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
rymähtäminen (38)
- teonnimi verbistä rymähtää
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | rymähtäminen | rymähtämiset |
| genetiivi | rymähtämisen | rymähtämisten rymähtämisien |
| partitiivi | rymähtämistä | rymähtämisiä |
| akkusatiivi | rymähtäminen; rymähtämisen |
rymähtämiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | rymähtämisessä | rymähtämisissä |
| elatiivi | rymähtämisestä | rymähtämisistä |
| illatiivi | rymähtämiseen | rymähtämisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | rymähtämisellä | rymähtämisillä |
| ablatiivi | rymähtämiseltä | rymähtämisiltä |
| allatiivi | rymähtämiselle | rymähtämisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | rymähtämisenä (rymähtämisnä) |
rymähtämisinä |
| translatiivi | rymähtämiseksi | rymähtämisiksi |
| abessiivi | rymähtämisettä | rymähtämisittä |
| instruktiivi | – | rymähtämisin |
| komitatiivi | – | rymähtämisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | rymähtämise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
rymähtämis- | |