ryömiminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
ryömiminen (38)
- teonnimi verbistä ryömiä
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ryömiminen | ryömimiset |
| genetiivi | ryömimisen | ryömimisten ryömimisien |
| partitiivi | ryömimistä | ryömimisiä |
| akkusatiivi | ryömiminen; ryömimisen |
ryömimiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ryömimisessä | ryömimisissä |
| elatiivi | ryömimisestä | ryömimisistä |
| illatiivi | ryömimiseen | ryömimisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ryömimisellä | ryömimisillä |
| ablatiivi | ryömimiseltä | ryömimisiltä |
| allatiivi | ryömimiselle | ryömimisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ryömimisenä (ryömimisnä) |
ryömimisinä |
| translatiivi | ryömimiseksi | ryömimisiksi |
| abessiivi | ryömimisettä | ryömimisittä |
| instruktiivi | – | ryömimisin |
| komitatiivi | – | ryömimisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | ryömimise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
ryömimis- | |