ruudutus
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
ruudutus (39)
- ruuduttaminen; sen tulos
- Kankaan pohjaväri on punaruskea, ruudutus valkoista ja tummansinistä.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈruːdut̪us/
- tavutus: ruu‧du‧tus
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | ruudutus | ruudutukset |
genetiivi | ruudutuksen | ruudutusten ruudutuksien |
partitiivi | ruudutusta | ruudutuksia |
akkusatiivi | ruudutus; ruudutuksen |
ruudutukset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | ruudutuksessa | ruudutuksissa |
elatiivi | ruudutuksesta | ruudutuksista |
illatiivi | ruudutukseen | ruudutuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | ruudutuksella | ruudutuksilla |
ablatiivi | ruudutukselta | ruudutuksilta |
allatiivi | ruudutukselle | ruudutuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | ruudutuksena | ruudutuksina |
translatiivi | ruudutukseksi | ruudutuksiksi |
abessiivi | ruudutuksetta | ruudutuksitta |
instruktiivi | – | ruudutuksin |
komitatiivi | – | ruudutuksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | ruudutukse- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
ruudutus- |
Etymologia[muokkaa]
johdos verbistä ruuduttaa (ruudut- + -us)
Käännökset[muokkaa]
1. ruuduttaminen; sen tulos
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- ruudutus Kielitoimiston sanakirjassa