ruskettuva
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
ruskettuva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä ruskettua
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ruskettuva | ruskettuvat |
| genetiivi | ruskettuvan | ruskettuvien (ruskettuvain) |
| partitiivi | ruskettuvaa | ruskettuvia |
| akkusatiivi | ruskettuva; ruskettuvan | ruskettuvat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ruskettuvassa | ruskettuvissa |
| elatiivi | ruskettuvasta | ruskettuvista |
| illatiivi | ruskettuvaan | ruskettuviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ruskettuvalla | ruskettuvilla |
| ablatiivi | ruskettuvalta | ruskettuvilta |
| allatiivi | ruskettuvalle | ruskettuville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ruskettuvana | ruskettuvina |
| translatiivi | ruskettuvaksi | ruskettuviksi |
| abessiivi | ruskettuvatta | ruskettuvitta |
| instruktiivi | – | ruskettuvin |
| komitatiivi | – | ruskettuvine |