rusina

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Wikipedia
Katso myös artikkeli Rusina Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

rusina (12)

  1. auringossa tai kuivatusuunissa kuivattu viinirypäle
    Rusinoita syödään sellaisenaan ja käytetään ruoanlaitossa.
  2. (kuvaannollisesti) rutistunut ja kokoonmennyt kappale
    Kuski selvisi vammoitta, vaikka auto meni rusinaksi.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: [ˈrʷusinɑ̝]

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi rusina rusinat
genetiivi rusinan rusinoiden
rusinoitten
(rusinain)
partitiivi rusinaa rusinoita
akkusatiivi rusina; rusinan rusinat
Sisäpaikallissijat
inessiivi rusinassa rusinoissa
elatiivi rusinasta rusinoista
illatiivi rusinaan rusinoihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi rusinalla rusinoilla
ablatiivi rusinalta rusinoilta
allatiivi rusinalle rusinoille
Muut
essiivi rusinana rusinoina
translatiivi rusinaksi rusinoiksi
abessiivi rusinatta rusinoitta
instruktiivi rusinoin
komitatiivi rusinoine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

Idiomit[muokkaa]

  • poimia rusinat pullasta – valita jostain vain paras osuus

Aiheesta muualla[muokkaa]