ruiskuttava
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
ruiskuttava
- (taivutusmuoto) passiivin partisiipin preesens verbistä ruiskuta
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ruiskuttava | ruiskuttavat |
| genetiivi | ruiskuttavan | ruiskuttavien (ruiskuttavain) |
| partitiivi | ruiskuttavaa | ruiskuttavia |
| akkusatiivi | ruiskuttava; ruiskuttavan | ruiskuttavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ruiskuttavassa | ruiskuttavissa |
| elatiivi | ruiskuttavasta | ruiskuttavista |
| illatiivi | ruiskuttavaan | ruiskuttaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ruiskuttavalla | ruiskuttavilla |
| ablatiivi | ruiskuttavalta | ruiskuttavilta |
| allatiivi | ruiskuttavalle | ruiskuttaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ruiskuttavana | ruiskuttavina |
| translatiivi | ruiskuttavaksi | ruiskuttaviksi |
| abessiivi | ruiskuttavatta | ruiskuttavitta |
| instruktiivi | – | ruiskuttavin |
| komitatiivi | – | ruiskuttavine |
Verbi[muokkaa]
ruiskuttava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä ruiskuttaa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ruiskuttava | ruiskuttavat |
| genetiivi | ruiskuttavan | ruiskuttavien (ruiskuttavain) |
| partitiivi | ruiskuttavaa | ruiskuttavia |
| akkusatiivi | ruiskuttava; ruiskuttavan | ruiskuttavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ruiskuttavassa | ruiskuttavissa |
| elatiivi | ruiskuttavasta | ruiskuttavista |
| illatiivi | ruiskuttavaan | ruiskuttaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ruiskuttavalla | ruiskuttavilla |
| ablatiivi | ruiskuttavalta | ruiskuttavilta |
| allatiivi | ruiskuttavalle | ruiskuttaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ruiskuttavana | ruiskuttavina |
| translatiivi | ruiskuttavaksi | ruiskuttaviksi |
| abessiivi | ruiskuttavatta | ruiskuttavitta |
| instruktiivi | – | ruiskuttavin |
| komitatiivi | – | ruiskuttavine |