roska

Suomi

Substantiivi

roska (10)

1. kiinteää yksityiselämän jätettä, lähinnä kotitalousjätettä, lukuun ottamatta biojätettä ja ongelmajätettä
2. roskapuhe

   Älä puhu roskaa!

Käännökset

englanti: garbage, trash, rubbish espanja: basura f. jiddiš: מיסט [mist] n. ruotsi: skräp, (suomenruotsia) rosk

saksa: Mist m., Müll m. suomen romani: praȟos venäjä: сор, мусор

Liittyvät sanat

roskaaja, roskaantua, roskaelokuva, roskainen, roskaisuus, roskajoukko, roskakala, roskakasa, roskakirjallisuus, roskakori, roskakuilu, roskakulttuuri, roskakuski, roskalaatikko, roskalaina, roskaläjä, roskalehdistö, roskalehti, roskapankki, roskapönttö, roskapuhe, roskapussi, roskaromaani, roskaruoka, roskasäiliö, roskata, roskatunkio, roskatynnyri, roskaväki