rivakkuus
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
rivakkuus (40)
- se, että on rivakka
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈriʋɑkːuːs/
- tavutus: ri‧vak‧kuus
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | rivakkuus | rivakkuudet |
| genetiivi | rivakkuuden | rivakkuuksien |
| partitiivi | rivakkuutta | rivakkuuksia |
| akkusatiivi | rivakkuus; rivakkuuden |
rivakkuudet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | rivakkuudessa | rivakkuuksissa |
| elatiivi | rivakkuudesta | rivakkuuksista |
| illatiivi | rivakkuuteen | rivakkuuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | rivakkuudella | rivakkuuksilla |
| ablatiivi | rivakkuudelta | rivakkuuksilta |
| allatiivi | rivakkuudelle | rivakkuuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | rivakkuutena | rivakkuuksina |
| translatiivi | rivakkuudeksi | rivakkuuksiksi |
| abessiivi | rivakkuudetta | rivakkuuksitta |
| instruktiivi | – | rivakkuuksin |
| komitatiivi | – | rivakkuuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | rivakkuude- | |
| vahva vartalo | rivakkuute- | |
| konsonantti- vartalo |
rivakkuut- | |
Etymologia[muokkaa]
sanan rivakka vartalosta rivakk- ja suffiksista -uus
Käännökset[muokkaa]
1. se, että on rivakka
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- rivakkuus Kielitoimiston sanakirjassa