risahdus
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
risahdus (39)
- risahtaminen
- oksan risahdus
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈrisɑhdus/
- tavutus: ri‧sah‧dus
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | risahdus | risahdukset |
genetiivi | risahduksen | risahdusten risahduksien |
partitiivi | risahdusta | risahduksia |
akkusatiivi | risahdus; risahduksen |
risahdukset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | risahduksessa | risahduksissa |
elatiivi | risahduksesta | risahduksista |
illatiivi | risahdukseen | risahduksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | risahduksella | risahduksilla |
ablatiivi | risahdukselta | risahduksilta |
allatiivi | risahdukselle | risahduksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | risahduksena | risahduksina |
translatiivi | risahdukseksi | risahduksiksi |
abessiivi | risahduksetta | risahduksitta |
instruktiivi | – | risahduksin |
komitatiivi | – | risahduksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | risahdukse- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
risahdus- |
Etymologia[muokkaa]
johdos verbistä risahtaa (risahd- + -us)
Käännökset[muokkaa]
1. risahtaminen
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- risahdus Kielitoimiston sanakirjassa