rippi

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Wikipedia
Katso myös artikkeli Rippi Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

rippi (5-B) (monikko ripit)

  1. (uskonto) syntien tunnustus papille, katumus ja synninpäästö kristillisissä kirkoissa

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: [ˈripːi]

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi rippi ripit
genetiivi ripin rippien
(rippein)
partitiivi rippiä rippejä
akkusatiivi rippi; ripin ripit
Sisäpaikallissijat
inessiivi ripissä ripeissä
elatiivi ripistä ripeistä
illatiivi rippiin rippeihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi ripillä ripeillä
ablatiivi ripiltä ripeiltä
allatiivi ripille ripeille
Muut
essiivi rippinä rippeinä
translatiivi ripiksi ripeiksi
abessiivi ripittä ripeittä
instruktiivi ripein
komitatiivi rippeine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]