rinnakkainen

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

rinnakkainen (38) (ei vertailuasteita)

  1. joka on olemassa toisen asian kanssa yhtä aikaa ja tarkoittaa samaa toisesta näkökulmasta
    rinnakkaiset kvintit

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈrinːɑkˌkɑi̯nen/
  • tavutus: rin‧nak‧kai‧nen

Taivutus[muokkaa]

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi rinnakkainen rinnakkaiset
genetiivi rinnakkaisen rinnakkaisten
rinnakkaisien
partitiivi rinnakkaista rinnakkaisia
akkusatiivi rinnakkainen; rinnakkaisen rinnakkaiset
sisäpaikallissijat
inessiivi rinnakkaisessa rinnakkaisissa
elatiivi rinnakkaisesta rinnakkaisista
illatiivi rinnakkaiseen rinnakkaisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi rinnakkaisella rinnakkaisilla
ablatiivi rinnakkaiselta rinnakkaisilta
allatiivi rinnakkaiselle rinnakkaisille
muut sijamuodot
essiivi rinnakkaisena rinnakkaisina
translatiivi rinnakkaiseksi rinnakkaisiksi
abessiivi rinnakkaisetta rinnakkaisitta
instruktiivi rinnakkaisin
komitatiivi rinnakkaisine

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

rinnakkaiselo, rinnakkaishybridi, rinnakkaisilmiö, rinnakkaiskäyttö, rinnakkaisluokka, rinnakkaisohjelma, rinnakkaispuhelin, rinnakkaissävellaji, rinnakkaistapaus, rinnakkaisvakuutus

Aiheesta muualla[muokkaa]