riistäjä
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
riistäjä (10)
- henkilö, joka riistää
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈriːst̪æjæ/
- tavutus: riis‧tä‧jä
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | riistäjä | riistäjät |
genetiivi | riistäjän | riistäjien (riistäjäin) |
partitiivi | riistäjää | riistäjiä |
akkusatiivi | riistäjä; riistäjän |
riistäjät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | riistäjässä | riistäjissä |
elatiivi | riistäjästä | riistäjistä |
illatiivi | riistäjään | riistäjiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | riistäjällä | riistäjillä |
ablatiivi | riistäjältä | riistäjiltä |
allatiivi | riistäjälle | riistäjille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | riistäjänä | riistäjinä |
translatiivi | riistäjäksi | riistäjiksi |
abessiivi | riistäjättä | riistäjittä |
instruktiivi | – | riistäjin |
komitatiivi | – | riistäjine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | riistäjä- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia[muokkaa]
johdos verbistä riistää
Käännökset[muokkaa]
1. henkilö, joka riistää
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- riistäjä Kielitoimiston sanakirjassa