resitaatio
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
resitaatio (3)
- resitoimalla lukeminen, resitointi
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | resitaatio | resitaatiot |
genetiivi | resitaation | resitaatioiden resitaatioitten |
partitiivi | resitaatiota | resitaatioita |
akkusatiivi | resitaatio; resitaation |
resitaatiot |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | resitaatiossa | resitaatioissa |
elatiivi | resitaatiosta | resitaatioista |
illatiivi | resitaatioon | resitaatioihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | resitaatiolla | resitaatioilla |
ablatiivi | resitaatiolta | resitaatioilta |
allatiivi | resitaatiolle | resitaatioille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | resitaationa | resitaatioina |
translatiivi | resitaatioksi | resitaatioiksi |
abessiivi | resitaatiotta | resitaatioitta |
instruktiivi | – | resitaatioin |
komitatiivi | – | resitaatioine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | resitaatio- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset[muokkaa]
1. resitoimalla lukeminen, resitointi
|
|
Aiheesta muualla[muokkaa]
- resitaatio Kielitoimiston sanakirjassa