repullinen
Suomi[muokkaa]
Adjektiivi[muokkaa]
repullinen
- sellainen, olla on reppu
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈrepulˌlinen/
- tavutus: re‧pul‧li‧nen
Liittyvät sanat[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
repullinen (38)
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | repullinen | repulliset |
genetiivi | repullisen | repullisten repullisien |
partitiivi | repullista | repullisia |
akkusatiivi | repullinen; repullisen |
repulliset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | repullisessa | repullisissa |
elatiivi | repullisesta | repullisista |
illatiivi | repulliseen | repullisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | repullisella | repullisilla |
ablatiivi | repulliselta | repullisilta |
allatiivi | repulliselle | repullisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | repullisena (repullisna) |
repullisina |
translatiivi | repulliseksi | repullisiksi |
abessiivi | repullisetta | repullisitta |
instruktiivi | – | repullisin |
komitatiivi | – | repullisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | repullise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
repullis- |