reippaus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

reippaus (40)[1]

  1. se, että on reipas

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈrei̯pːɑus/ tai /ˈrei̯pːɑu̯s/
  • tavutus: reip‧pa‧us / reip‧paus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi reippaus reippaudet
genetiivi reippauden reippauksien
partitiivi reippautta reippauksia
akkusatiivi reippaus;
reippauden
reippaudet
sisäpaikallissijat
inessiivi reippaudessa reippauksissa
elatiivi reippaudesta reippauksista
illatiivi reippauteen reippauksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi reippaudella reippauksilla
ablatiivi reippaudelta reippauksilta
allatiivi reippaudelle reippauksille
muut sijamuodot
essiivi reippautena reippauksina
translatiivi reippaudeksi reippauksiksi
abessiivi reippaudetta reippauksitta
instruktiivi reippauksin
komitatiivi reippauksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo reippaude-
vahva vartalo reippaute-
konsonantti-
vartalo
reippaut-

Etymologia[muokkaa]

sanan reipas vartalosta reippa- ja suffiksista -us

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40