refraktio

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

refraktio (3)

  1. (fysiikka) taittuminen, taipuminen
    Refraktio- eli taittumisilmiöt syntyvät valon taittuessa ja heijastuessa eri lämpöisten ilmakerrosten rajapinnoista. Vastaavasti valonsäteen taittuminen eri tiheyksisissä aineissa.
  2. taittokyky
    Näöntarkastustuloksena ilmoitetaan silmäsi taittokyky (refraktio), joka määrää silmälasivahvuutesi kaukoetäisyydelle.

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi refraktio refraktiot
genetiivi refraktion refraktioiden
refraktioitten
partitiivi refraktiota refraktioita
akkusatiivi refraktio;
refraktion
refraktiot
sisäpaikallissijat
inessiivi refraktiossa refraktioissa
elatiivi refraktiosta refraktioista
illatiivi refraktioon refraktioihin
ulkopaikallissijat
adessiivi refraktiolla refraktioilla
ablatiivi refraktiolta refraktioilta
allatiivi refraktiolle refraktioille
muut sijamuodot
essiivi refraktiona refraktioina
translatiivi refraktioksi refraktioiksi
abessiivi refraktiotta refraktioitta
instruktiivi refraktioin
komitatiivi refraktioine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo refraktio-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Aiheesta muualla[muokkaa]