rakastelu

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

rakastelu (2)[1]

  1. eroottinen yhdessäolo, joka saattaa johtaa yhdyntään

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈrɑkɑsˌt̪elu/
  • tavutus: ra‧kas‧te‧lu

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi rakastelu rakastelut
genetiivi rakastelun rakastelujen
rakasteluiden
rakasteluitten
partitiivi rakastelua rakasteluita
rakasteluja
akkusatiivi rakastelu;
rakastelun
rakastelut
sisäpaikallissijat
inessiivi rakastelussa rakasteluissa
elatiivi rakastelusta rakasteluista
illatiivi rakasteluun rakasteluihin
ulkopaikallissijat
adessiivi rakastelulla rakasteluilla
ablatiivi rakastelulta rakasteluilta
allatiivi rakastelulle rakasteluille
muut sijamuodot
essiivi rakasteluna rakasteluina
translatiivi rakasteluksi rakasteluiksi
abessiivi rakastelutta rakasteluitta
instruktiivi rakasteluin
komitatiivi rakasteluine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo rakastelu-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

johdos verbistä rakastella

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

rakastelukohtaus

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 2