raittius

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

raittius (40)

  1. raittiina oleminen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈrɑi̯t̪ːius/ tai /ˈrɑi̯t̪ːiu̯s/
  • tavutus: rait‧ti‧us / rait‧tius

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi raittius raittiudet
genetiivi raittiuden raittiuksien
partitiivi raittiutta raittiuksia
akkusatiivi raittius;
raittiuden
raittiudet
sisäpaikallissijat
inessiivi raittiudessa raittiuksissa
elatiivi raittiudesta raittiuksista
illatiivi raittiuteen raittiuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi raittiudella raittiuksilla
ablatiivi raittiudelta raittiuksilta
allatiivi raittiudelle raittiuksille
muut sijamuodot
essiivi raittiutena raittiuksina
translatiivi raittiudeksi raittiuksiksi
abessiivi raittiudetta raittiuksitta
instruktiivi raittiuksin
komitatiivi raittiuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo raittiude-
vahva vartalo raittiute-
konsonantti-
vartalo
raittiut-

Etymologia[muokkaa]

raitis + -us

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]