raikastin

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

raikastin (33)

  1. väline tai laite, joka raikastaa
    WC-raikastin
    ilmanraikastin

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈrɑi̯kɑst̪in/
  • tavutus: rai‧kas‧tin

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi raikastin raikastimet
genetiivi raikastimen raikastimien
raikastinten
partitiivi raikastinta raikastimia
akkusatiivi raikastin;
raikastimen
raikastimet
sisäpaikallissijat
inessiivi raikastimessa raikastimissa
elatiivi raikastimesta raikastimista
illatiivi raikastimeen raikastimiin
ulkopaikallissijat
adessiivi raikastimella raikastimilla
ablatiivi raikastimelta raikastimilta
allatiivi raikastimelle raikastimille
muut sijamuodot
essiivi raikastimena
(raikastinna)
raikastimina
translatiivi raikastimeksi raikastimiksi
abessiivi raikastimetta raikastimitta
instruktiivi raikastimin
komitatiivi raikastimine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo raikastime-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
raikastin-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

raikastin

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä raikastaa