rahake
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈrɑhɑkeˣ/
- tavutus: ra‧ha‧ke
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | rahake | rahakkeet |
genetiivi | rahakkeen | rahakkeiden rahakkeitten |
partitiivi | rahaketta | rahakkeita |
akkusatiivi | rahake; rahakkeen |
rahakkeet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | rahakkeessa | rahakkeissa |
elatiivi | rahakkeesta | rahakkeista |
illatiivi | rahakkeeseen | rahakkeisiin rahakkeihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | rahakkeella | rahakkeilla |
ablatiivi | rahakkeelta | rahakkeilta |
allatiivi | rahakkeelle | rahakkeille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | rahakkeena | rahakkeina |
translatiivi | rahakkeeksi | rahakkeiksi |
abessiivi | rahakkeetta | rahakkeitta |
instruktiivi | – | rahakkein |
komitatiivi | – | rahakkeine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | rahakkee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
rahaket- |
Etymologia[muokkaa]
Käännökset[muokkaa]
1. poletti
Ks. poletti |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- rahake Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Raija Lehtinen: Hyödykkeet ja haitakkeet. Muotokuvaa ‑ke-johtimisista sanoista. Kielikello, 1991, nro 1. Artikkelin verkkoversio.