rae

Wikisanakirjasta
Katso myös: Rae, RAE, råe

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

rae (48-D)[1]

  1. (ilmatiede) taivaalta raesateessa satava pala jäätä
    Satoi rakeita.
  2. pieni kappale, kokkare, muru
    raesokerin rakeet
  3. (materiaalitiede) yhden yksittäiskiteen muodostama alue kiteisessä materiaalissa
  4. kovakuorrutteinen makeinen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈrɑeˣ/
  • tavutus: ra‧e

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi rae rakeet
genetiivi rakeen rakeiden
rakeitten
partitiivi raetta rakeita
akkusatiivi rae;
rakeen
rakeet
sisäpaikallissijat
inessiivi rakeessa rakeissa
elatiivi rakeesta rakeista
illatiivi rakeeseen rakeisiin
rakeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi rakeella rakeilla
ablatiivi rakeelta rakeilta
allatiivi rakeelle rakeille
muut sijamuodot
essiivi rakeena rakeina
translatiivi rakeeksi rakeiksi
abessiivi rakeetta rakeitta
instruktiivi rakein
komitatiivi rakeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo rakee-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
raet-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

hiekkarae, hunajarae, juustorae, karamellirae, kivirae, lakritsirae, lumirae, raehauli, raeilma, raejuusto, raekoko, raekuuro, raesokeri, suolarae

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • rae Kielitoimiston sanakirjassa
  • rae Tieteen termipankissa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 48-D