raamitus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

raamitus (39)

  1. raamittaminen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈrɑːmit̪us/
  • tavutus: raa‧mi‧tus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi raamitus raamitukset
genetiivi raamituksen raamitusten
raamituksien
partitiivi raamitusta raamituksia
akkusatiivi raamitus;
raamituksen
raamitukset
sisäpaikallissijat
inessiivi raamituksessa raamituksissa
elatiivi raamituksesta raamituksista
illatiivi raamitukseen raamituksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi raamituksella raamituksilla
ablatiivi raamitukselta raamituksilta
allatiivi raamitukselle raamituksille
muut sijamuodot
essiivi raamituksena raamituksina
translatiivi raamitukseksi raamituksiksi
abessiivi raamituksetta raamituksitta
instruktiivi raamituksin
komitatiivi raamituksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo raamitukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
raamitus-

Etymologia[muokkaa]

johdos verbistä raamittaa (raamit- + -us)

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]