röykyttäminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
röykyttäminen (38)
- teonnimi verbistä röykyttää
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | röykyttäminen | röykyttämiset |
| genetiivi | röykyttämisen | röykyttämisten röykyttämisien |
| partitiivi | röykyttämistä | röykyttämisiä |
| akkusatiivi | röykyttäminen; röykyttämisen |
röykyttämiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | röykyttämisessä | röykyttämisissä |
| elatiivi | röykyttämisestä | röykyttämisistä |
| illatiivi | röykyttämiseen | röykyttämisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | röykyttämisellä | röykyttämisillä |
| ablatiivi | röykyttämiseltä | röykyttämisiltä |
| allatiivi | röykyttämiselle | röykyttämisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | röykyttämisenä (röykyttämisnä) |
röykyttämisinä |
| translatiivi | röykyttämiseksi | röykyttämisiksi |
| abessiivi | röykyttämisettä | röykyttämisittä |
| instruktiivi | – | röykyttämisin |
| komitatiivi | – | röykyttämisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | röykyttämise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
röykyttämis- | |