räsähdys

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

räsähdys (39)

  1. räsähtäminen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈræsæhdys/
  • tavutus: rä‧säh‧dys

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi räsähdys räsähdykset
genetiivi räsähdyksen räsähdysten
räsähdyksien
partitiivi räsähdystä räsähdyksiä
akkusatiivi räsähdys;
räsähdyksen
räsähdykset
sisäpaikallissijat
inessiivi räsähdyksessä räsähdyksissä
elatiivi räsähdyksestä räsähdyksistä
illatiivi räsähdykseen räsähdyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi räsähdyksellä räsähdyksillä
ablatiivi räsähdykseltä räsähdyksiltä
allatiivi räsähdykselle räsähdyksille
muut sijamuodot
essiivi räsähdyksenä räsähdyksinä
translatiivi räsähdykseksi räsähdyksiksi
abessiivi räsähdyksettä räsähdyksittä
instruktiivi räsähdyksin
komitatiivi räsähdyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo räsähdykse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
räsähdys-

Etymologia[muokkaa]

johdos verbistä räsähtää (räsähd- + -ys)

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]