räksyttäminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
räksyttäminen (38)
- teonnimi verbistä räksyttää
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | räksyttäminen | räksyttämiset |
| genetiivi | räksyttämisen | räksyttämisten räksyttämisien |
| partitiivi | räksyttämistä | räksyttämisiä |
| akkusatiivi | räksyttäminen; räksyttämisen |
räksyttämiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | räksyttämisessä | räksyttämisissä |
| elatiivi | räksyttämisestä | räksyttämisistä |
| illatiivi | räksyttämiseen | räksyttämisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | räksyttämisellä | räksyttämisillä |
| ablatiivi | räksyttämiseltä | räksyttämisiltä |
| allatiivi | räksyttämiselle | räksyttämisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | räksyttämisenä (räksyttämisnä) |
räksyttämisinä |
| translatiivi | räksyttämiseksi | räksyttämisiksi |
| abessiivi | räksyttämisettä | räksyttämisittä |
| instruktiivi | – | räksyttämisin |
| komitatiivi | – | räksyttämisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | räksyttämise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
räksyttämis- | |