räkätys

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

räkätys (39)

  1. räkättäminen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈrækæt̪ys/
  • tavutus: rä‧kä‧tys

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi räkätys räkätykset
genetiivi räkätyksen räkätysten
räkätyksien
partitiivi räkätystä räkätyksiä
akkusatiivi räkätys;
räkätyksen
räkätykset
sisäpaikallissijat
inessiivi räkätyksessä räkätyksissä
elatiivi räkätyksestä räkätyksistä
illatiivi räkätykseen räkätyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi räkätyksellä räkätyksillä
ablatiivi räkätykseltä räkätyksiltä
allatiivi räkätykselle räkätyksille
muut sijamuodot
essiivi räkätyksenä räkätyksinä
translatiivi räkätykseksi räkätyksiksi
abessiivi räkätyksettä räkätyksittä
instruktiivi räkätyksin
komitatiivi räkätyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo räkätykse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
räkätys-

Etymologia[muokkaa]

johdos verbistä räkättää (räkät- + -ys)

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]