räjäyttäjä
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
räjäyttäjä (10)
- henkilö, joka tekee räjäytyksen
- alin panostajan ammattitutkinnon kolmesta pätevyysluokasta
- ammattinimike, jolla edellisen saavuttanut voi työskennellä
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈræjæyt̪ːæjæ/ tai /ˈræjæy̯t̪ːæjæ/
- tavutus: rä‧jä‧yt‧tä‧jä / rä‧jäyt‧tä‧jä
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | räjäyttäjä | räjäyttäjät |
| genetiivi | räjäyttäjän | räjäyttäjien (räjäyttäjäin) |
| partitiivi | räjäyttäjää | räjäyttäjiä |
| akkusatiivi | räjäyttäjä; räjäyttäjän |
räjäyttäjät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | räjäyttäjässä | räjäyttäjissä |
| elatiivi | räjäyttäjästä | räjäyttäjistä |
| illatiivi | räjäyttäjään | räjäyttäjiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | räjäyttäjällä | räjäyttäjillä |
| ablatiivi | räjäyttäjältä | räjäyttäjiltä |
| allatiivi | räjäyttäjälle | räjäyttäjille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | räjäyttäjänä | räjäyttäjinä |
| translatiivi | räjäyttäjäksi | räjäyttäjiksi |
| abessiivi | räjäyttäjättä | räjäyttäjittä |
| instruktiivi | – | räjäyttäjin |
| komitatiivi | – | räjäyttäjine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | räjäyttäjä- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Liittyvät sanat[muokkaa]
Vieruskäsitteet[muokkaa]
- (ammattinimike) panostaja, ylipanostaja