räjähtäminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
räjähtäminen (38)
- teonnimi verbistä räjähtää
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | räjähtäminen | räjähtämiset |
| genetiivi | räjähtämisen | räjähtämisten räjähtämisien |
| partitiivi | räjähtämistä | räjähtämisiä |
| akkusatiivi | räjähtäminen; räjähtämisen |
räjähtämiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | räjähtämisessä | räjähtämisissä |
| elatiivi | räjähtämisestä | räjähtämisistä |
| illatiivi | räjähtämiseen | räjähtämisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | räjähtämisellä | räjähtämisillä |
| ablatiivi | räjähtämiseltä | räjähtämisiltä |
| allatiivi | räjähtämiselle | räjähtämisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | räjähtämisenä (räjähtämisnä) |
räjähtämisinä |
| translatiivi | räjähtämiseksi | räjähtämisiksi |
| abessiivi | räjähtämisettä | räjähtämisittä |
| instruktiivi | – | räjähtämisin |
| komitatiivi | – | räjähtämisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | räjähtämise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
räjähtämis- | |