pursotus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

pursotus (39)[1]

  1. se, että pursotetaan

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈpursot̪us/
  • tavutus: pur‧so‧tus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pursotus pursotukset
genetiivi pursotuksen pursotusten
pursotuksien
partitiivi pursotusta pursotuksia
akkusatiivi pursotus;
pursotuksen
pursotukset
sisäpaikallissijat
inessiivi pursotuksessa pursotuksissa
elatiivi pursotuksesta pursotuksista
illatiivi pursotukseen pursotuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi pursotuksella pursotuksilla
ablatiivi pursotukselta pursotuksilta
allatiivi pursotukselle pursotuksille
muut sijamuodot
essiivi pursotuksena pursotuksina
translatiivi pursotukseksi pursotuksiksi
abessiivi pursotuksetta pursotuksitta
instruktiivi pursotuksin
komitatiivi pursotuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo pursotukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
pursotus-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 39