puoskarointi

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

puoskarointi (5-J)

  1. puoskaroiminen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈpuo̯skɑˌroi̯nt̪i/
  • tavutus: puos‧ka‧roin‧ti

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi puoskarointi puoskaroinnit
genetiivi puoskaroinnin puoskarointien
(puoskarointein)
partitiivi puoskarointia puoskarointeja
akkusatiivi puoskarointi;
puoskaroinnin
puoskaroinnit
sisäpaikallissijat
inessiivi puoskaroinnissa puoskaroinneissa
elatiivi puoskaroinnista puoskaroinneista
illatiivi puoskarointiin puoskarointeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi puoskaroinnilla puoskaroinneilla
ablatiivi puoskaroinnilta puoskaroinneilta
allatiivi puoskaroinnille puoskaroinneille
muut sijamuodot
essiivi puoskarointina puoskarointeina
translatiivi puoskaroinniksi puoskaroinneiksi
abessiivi puoskaroinnitta puoskaroinneitta
instruktiivi puoskaroinnein
komitatiivi puoskarointeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo puoskaroinni-
vahva vartalo puoskarointi-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]