punk

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Wikipedia
Katso artikkeli Punk Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi[muokkaa]

punk (5)[1]

  1. 1970-luvulla syntynyt nuoriso- tai vastakulttuuri, johon on usein yhdistetty anarkistisesti sävyttynyt arvomaailma ja elämäntapa
  2. punk-liikkeeseen liittyvä usein kantaaottava, aggressiivinen ja viimeistelemätön rockmusiikin tyylilaji

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi punk punkit
genetiivi punkin punkien
(punkein)
partitiivi punkia punkeja
akkusatiivi punk;
punkin
punkit
sisäpaikallissijat
inessiivi punkissa punkeissa
elatiivi punkista punkeista
illatiivi punkiin punkeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi punkilla punkeilla
ablatiivi punkilta punkeilta
allatiivi punkille punkeille
muut sijamuodot
essiivi punkina punkeina
translatiivi punkiksi punkeiksi
abessiivi punkitta punkeitta
instruktiivi punkein
komitatiivi punkeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo punki-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

punkmusiikki

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • punk Kielitoimiston sanakirjassa

Englanti[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

punk

  1. (amerikanenglantia, halventava) retku, renttu, hulttio; roisto
    What are you looking at, punk?
    Stay away from that punk. He's no good.
  2. (amerikanenglantia, vankilaslangia) alistuva, seksuaalisesti tai muuten riistetty vanki
  3. (nuorisokulttuuri) punk, punk-rock; punkkari
    Punk's not dead!
    punks, mods and teds

Espanja[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

punk m./f. (monikko punks)

  1. punkkari

Substantiivi[muokkaa]

punk m. (ei monikkoa)

  1. punk (musiikki)

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • punk Real Academia Españolan sanakirjassa (espanjaksi)

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5