puijaaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
puijaaminen (38)
- teonnimi verbistä puijata
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | puijaaminen | puijaamiset |
| genetiivi | puijaamisen | puijaamisten puijaamisien |
| partitiivi | puijaamista | puijaamisia |
| akkusatiivi | puijaaminen; puijaamisen |
puijaamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | puijaamisessa | puijaamisissa |
| elatiivi | puijaamisesta | puijaamisista |
| illatiivi | puijaamiseen | puijaamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | puijaamisella | puijaamisilla |
| ablatiivi | puijaamiselta | puijaamisilta |
| allatiivi | puijaamiselle | puijaamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | puijaamisena (puijaamisna) |
puijaamisina |
| translatiivi | puijaamiseksi | puijaamisiksi |
| abessiivi | puijaamisetta | puijaamisitta |
| instruktiivi | – | puijaamisin |
| komitatiivi | – | puijaamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | puijaamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
puijaamis- | |