puhuttelunimi
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
puhuttelunimi (7)
- sama kuin kutsumanimi
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | puhuttelunimi | puhuttelunimet |
genetiivi | puhuttelunimen | puhuttelunimien (puhuttelunimein) |
partitiivi | puhuttelunimeä | puhuttelunimiä |
akkusatiivi | puhuttelunimi; puhuttelunimen |
puhuttelunimet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | puhuttelunimessä | puhuttelunimissä |
elatiivi | puhuttelunimestä | puhuttelunimistä |
illatiivi | puhuttelunimeen | puhuttelunimiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | puhuttelunimellä | puhuttelunimillä |
ablatiivi | puhuttelunimeltä | puhuttelunimiltä |
allatiivi | puhuttelunimelle | puhuttelunimille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | puhuttelunimenä | puhutteluniminä |
translatiivi | puhuttelunimeksi | puhuttelunimiksi |
abessiivi | puhuttelunimettä | puhuttelunimittä |
instruktiivi | – | puhuttelunimin |
komitatiivi | – | puhuttelunimine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | puhuttelunime- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia[muokkaa]
yhdyssana sanoista puhuttelu ja nimi
Käännökset[muokkaa]
1. nimi, jolla henkilöä puhutellaan
|
|