puhelin

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Wikipedia
Katso myös artikkeli Puhelin Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Lankapuhelin 1970-luvulta

Substantiivi[muokkaa]

puhelin (33)

  1. puheen kaksisuuntaiseen välittämiseen ja keskustelujen käymiseen tarkoitettu yleensä sähkömekaaninen laite

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi puhelin puhelimet
genetiivi puhelimen puhelimien
puhelinten
partitiivi puhelinta puhelimia
akkusatiivi puhelin; puhelimen puhelimet
Sisäpaikallissijat
inessiivi puhelimessa puhelimissa
elatiivi puhelimesta puhelimista
illatiivi puhelimeen puhelimiin
Ulkopaikallissijat
adessiivi puhelimella puhelimilla
ablatiivi puhelimelta puhelimilta
allatiivi puhelimelle puhelimille
Muut
essiivi puhelimena
(puhelinna)
puhelimina
translatiivi puhelimeksi puhelimiksi
abessiivi puhelimetta puhelimitta
instruktiivi puhelimin
komitatiivi puhelimine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

Verbi

puhelin

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä puhella