prikaati

Wikisanakirjasta
Wikipedia
Katso artikkeli Prikaati Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

prikaati (5)[1]

  1. nykyaikaisen armeijan yksikkö jolla on määrätty kokoonpano, joka sisältää kaikki taistelevat ja tukevat joukot joilla se kykenee itsenäisiin sotatoimiin
    Suomessa prikaati on sotatoimiyhtymä.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈprikɑːt̪i/
  • tavutus: pri‧kaa‧ti

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi prikaati prikaatit
genetiivi prikaatin prikaatien
(prikaatein)
partitiivi prikaatia prikaateja
akkusatiivi prikaati;
prikaatin
prikaatit
sisäpaikallissijat
inessiivi prikaatissa prikaateissa
elatiivi prikaatista prikaateista
illatiivi prikaatiin prikaateihin
ulkopaikallissijat
adessiivi prikaatilla prikaateilla
ablatiivi prikaatilta prikaateilta
allatiivi prikaatille prikaateille
muut sijamuodot
essiivi prikaatina prikaateina
translatiivi prikaatiksi prikaateiksi
abessiivi prikaatitta prikaateitta
instruktiivi prikaatein
komitatiivi prikaateine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo prikaati-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

prikaatikenraali

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5