predikatiivi

Wikisanakirjasta
Wikipedia
Katso artikkeli Predikatiivi Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

predikatiivi (5)

  1. (kielitiede) predikaatintäyte, subjektina tai objektina toimivan substantiivin määre, mikä täydentää predikaattina olevaa verbiä
    Minä olen vanha.
    Särkikin on kala.
    Puuro tuli kuumaa. (harvinainen rakenne, murteissa)
    Piirakat meillä tehdään hyviä. (harvinainen rakenne, murteissa)
    Ikävää sieltä oli lähteä.
    Kuka hän on?
    Koira on leikkisä.

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi predikatiivi predikatiivit
genetiivi predikatiivin predikatiivien
(predikatiivein)
partitiivi predikatiivia predikatiiveja
akkusatiivi predikatiivi;
predikatiivin
predikatiivit
sisäpaikallissijat
inessiivi predikatiivissa predikatiiveissa
elatiivi predikatiivista predikatiiveista
illatiivi predikatiiviin predikatiiveihin
ulkopaikallissijat
adessiivi predikatiivilla predikatiiveilla
ablatiivi predikatiivilta predikatiiveilta
allatiivi predikatiiville predikatiiveille
muut sijamuodot
essiivi predikatiivina predikatiiveina
translatiivi predikatiiviksi predikatiiveiksi
abessiivi predikatiivitta predikatiiveitta
instruktiivi predikatiivein
komitatiivi predikatiiveine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo predikatiivi-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

predikatiiviadverbiaali

Aiheesta muualla[muokkaa]